Tietoa päästökaupasta

Ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävät järjestelmät

YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) hyväksyttiin v.1992 ja se astui voimaan vuonna 1994. UNFCCC:n perustaminen johti Kioton Sopimuksen solmimiseen vuonna 1997. Kioton ensimmäinen sopimuskausi 2008-2012 asetti teollisuusmaille määrällisiä tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (EU tavoite -8 % vuoden 1990 tasosta). Vuonna 2012 Dohassa järjestetyssä ilmastokokouksessa sovittiin Kioton toisesta velvoitekaudesta, joka ulottuu vuoden 2013 alusta vuoden 2020 loppuun asti. Toiselle velvoitekaudella EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon. Uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta on neuvoteltu vuonna 2007 Balilla järjestetystä ilmastokokouksesta lähtien. Vuonna 2012 Dohan kokouksessa sovittiin  työohjelma vuoteen 2015 asti, jolloin uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen tulisi olla valmis. Globaali ilmastosopimus on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020.

Tällä hetkellä maailman suurin päästökauppajärjestelmä on Euroopan laajuinen päästökauppa EU Emissions Trading Scheme (EU ETS), joka kattaa kaikki EU:n 27 jäsenmaata. EU käynnisti sisäisen päästökauppajärjestelmänsä vuonna 2005 harjoitellakseen Kioton vuonna 2008 alkanutta päästökauppaa varten ja auttaakseen EU:n jäsenvaltioita pääsemään omiin Kioton sopimuksen mukaisiin päästöjenvähennystavoitteisiinsa. EU:n päästökauppa kattaa tällä hetkellä suurimman osan EU:n energiantuotantolaitoksista ja energiaintensiivisestä teollisuudesta. EU:n päästökaupassa on tällä hetkellä menossa kolmas päästökauppakausi, joka ulottuu vuoden 2013 alusta vuoden 2020 loppuun asti.  Jokaiselle päästökauppaan kuuluvalle laitokselle on asetettu päästökatto EU:n yhteisen päästökaton rajoissa. EU onkin sitoutunut pitkän ajan päästövähennystavoitteisiin huolimatta siitä, että kansainvälisen ilmastopolitiikan ratkaisuista ei ole varmuutta.

Vapaaehtoinen päästökauppa on tarkoitettu yrityksille ja yksityisille ihmisille huolehtimaan ilmastosta enemmän, mitä laki ja asetukset vaativat

Kioton sopimuksella ja EU:n päästökaupalla säännellään energiantuotannon ja energiaintensiivisen teollisuuden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä teollisuusmaiden kesken. Reguloidun päästökaupan rinnalle kehittynyt vapaaehtoinen päästökauppa – eli kasvihuonekaasupäästöjen yksityinen kompensointi – perustuu yritysten jakuluttajien haluun vähentää oman kulutuksensa ja toimintansa ilmastovaikutusta. Perusperiaate on hieman erilainen kuin sovittuihin päästökattoihin perustuvissa markkinamekanismeissa: ajatuksena on lisätä uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokkuutta vapaaehtoisesti, näin hyvittää omasta kulutuksesta tai toiminnasta syntyvää hiilijalanjälkeä.

Koska uusiutuvan energian rakentaminen on tällä hetkellä aina kalliimpaa kuin fossiilisilla polttoaineilla toimivien energiantuotantoyksiköiden, tarvitaan lisärahoitusta, jotta uusituvan energian osuus maailmassa kasvaisi ja maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Tarvittavan lisärahoituksen mahdollistamiseksi on otettu käyttöön päästövähennyslaskenta: fossiilista energiantuotantoa korvaavan uusiutuvan energiahankkeen aikaansaamalle päästöjen vähennykselle määritellään rahallinen arvo, jonka ansiosta hankkeesta tulee kilpailukykyinen vaihtoehto halvemmalle fossiiliselle energialle. Päästövähennysten myynti on otettu huomioon päästövähennyksiä aikaansaavien teknologiaprojektien investointisuunnitelmissa, jolloin päästövähennyksien myynnistä saatava raha mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen.

Päästövähennyksiä myydään CO₂-tonneittain yrityksille ja kuluttajille. Vapaaehtoisessa päästökaupassa päästövähennysten ostajia ovat pääasiassa EU:n päästökauppaan kuulumattomat yritykset ja yksityishenkilöt. Päästövähennysten yksikköhinta muodostuu vapailla kaupallisilla markkinoilla kysynnän, tarjonnan ja hankkeen laatusertifikaatin mukaan. Päästövähennyksen hinta sisältää myös välittäjien sekä projektikehittäjien kulut ja katteet. Vapaaehtoinen päästökauppa on todettu toimivaksi markkinamekanismiksi muun muassa uusiutuvan energian lisäämisen rahoittamiseksi. Jotta kehitys olisi kestävää, on päästövähennysten ostajan hyvä sitoutua itse myös pienentämään oman hiilijalanjälkensä kokoa ”vähennä ensin, hyvitä sitten” –periaatteen mukaisesti.

Nordic Offset Oy tarjoaa  vapaaehtoisen päästökaupan päästövähennyksiä asiakkailleen, jotta välttämättömästä kulutuksesta syntyneet ilmastonmuutosta kiihdyttävät hiilidioksipäästöt voidaan kompensoida. Lisätietoa projekteista, joista yrityksemme ostaa päästövähennykset, voit lukea tästä.

Päästövähennysten sertifionti

Suosimme hankeportfoliossamme kansainvälisesti hyväksyttyä sekä WWF:n tukemaa Gold Standard sertifikaattia. Vapaaehtoisessa päästökaupassa on mukana monia eri toimijoita ja lukuisia eri standardeilla toteutettuja kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä projekteja. Haluamme varmistaa, että tarjoamamme päästövähennykset on tuotettu hyväksytyimmillä ja laadukkaimmilla standardeilla.

Gold Standard -sertifiointi takaa, että projekteissa syntynyt päästövähennys on tuotettu sertifikaatin normien mukaisesti, prosessia on valvottu asianmukaisesti ja puolueettomat asiantuntijat ovat todentaneet hankkeista syntyneet hiilidioksidipäästövähennykset. Gold Standardin mukaisesti hyväksytyt päästövähennykset syntyvät konkreettisesti energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian hankkeista. Gold Standardin kriteerien mukaan hyväksytyissä projekteissa otetaan huomioon myös projektien sosiaalinen vaikuttavuus paikallisessa ympäristössä. Hankkeiden tulee edistää kestävää kehitystä kohdemaassaan. Päästövähennyshankkeita perustetaan tyypillisesti kehittyviin yhteiskuntiin, joissa päästöjen vähentäminen on tehokkainta ja toisaalta sitoutuminen päästökattoihin puuttuu. Esimerkiksi Suomeen ei voi perustaa vapaaehtoisen päästökauppamarkkinan päästövähennyshanketta, koska Suomen energiatuotannossa syntyvät päästövähennykset luetaan EU-päästökaupan piiriin.

Gold Standard -luokituksen saamiseksi projektin on täytettävä lisäisyysehto, jotta projekti voidaan hyväksyä ja syntyneet todennetut päästövähennykset rekisteröidä Gold Standardin rekisteriin. Pääsääntönä lisäisyyden toteutumisessa on se, että projekti ei olisi toteutunut ilman päästörahoitusta.

Todennettuja kasvihuonekaasupäästövähennyksiä syntyy muun muassa seuraavan tyyppisistä projekteista:

  • Investoinnit uusiutuvaan energiaan (tuulivoima, aurinkoenergia, pieni vesivoima, bioenergia, geoterminen energia)
  • Energiatehokkuutta edistävät hankkeet
  • Metaanin talteenotto (jätevedet, kaatopaikat)