Tietoa päästökaupasta

Globaali ilmastosopimus ja kansainväliset päästökauppajärjestelmät

YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) hyväksyttiin v.1992 ja se astui voimaan vuonna 1994. UNFCCC:n perustaminen johti Kioton Sopimuksen solmimiseen vuonna 1997. Kioton ensimmäinen sopimuskausi 2008-2012 asetti teollisuusmaille määrällisiä tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (EU tavoite -8 % vuoden 1990 tasosta). Vuonna 2012 Dohassa järjestetyssä ilmastokokouksessa sovittiin Kioton toisesta velvoitekaudesta vuosille 2013-2020. Kioton sopimuksen toiselle velvoitekaudella EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta neuvoteltiin jo vuonna 2007 Balilla järjestetyssä ilmastokokouksessa. Vuonna 2012 Dohan kokouksessa sovittiin työohjelma vuoteen 2015 asti, ja vuonna 2015 solmittiin Pariisin ilmastosopimus, joka rakentuu maiden itse asettamille päästöjen vähennyssitoumuksille. Pariisin ilmastosopimuksen astui voimaan v. 2016, kun vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on yhteensä vähintään 55 % oli ratifioinut sopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Lisätietoa Pariisin ilmastosopimuksesta voi lukea esimerkiksi Ympäristöministeriön sivuilta. Lisäksi kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja ajankohtaisia ilmastopolitiikan kuulumisia voi seurata mm. ympäristöministeriön Kohti nollapäästöjä -blogista.

Tällä hetkellä maailman suurin päästökauppajärjestelmä on Euroopan laajuinen päästökauppa EU Emissions Trading Scheme (EU ETS), joka kattaa kaikki EU:n 27 jäsenmaata. EU:n päästökauppa kattaa yli 40 % koko EU:n kasvihuonekaasupäästöistä (suurimman osan EU:n energiantuotantolaitoksista ja energiaintensiivisestä teollisuudesta sekä EU:n sisäisen liikenteen). EU:n päästökaupassa on tällä hetkellä menossa kolmas päästökauppakausi, joka ulottuu vuoden 2013 alusta vuoden 2020 loppuun asti.  Vuoden 2021 alusta käynnistyy EU:n kolmas päästökauppakausi, joka ulottuu vuoteen 2030 saakka.  Lisätietoa EU:n päästökaupasta löytyy Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Vapaaehtoinen päästökauppa on tarkoitettu yrityksille ja yksityisille ihmisille huolehtimaan ilmastosta enemmän, mitä laki ja asetukset vaativat

Reguloidun eli lakiin ja asetuksiin perustuvan päästökaupan rinnalle on kehittynyt vapaaehtoinen päästökauppa – eli kasvihuonekaasupäästöjen vapaaehtoinen yksityinen kompensointi, joka perustuu yritysten ja kuluttajien haluun vähentää oman kulutuksensa ja toimintansa ilmastovaikutusta. Perusperiaate on hieman erilainen kuin sovittuihin päästökattoihin perustuvissa markkinamekanismeissa: ajatuksena on vähentää ilmastopäästöjä tai lisätä hiilinieluja vapaaehtoisesti, ja näin hyvittää omasta kulutuksesta tai toiminnasta syntyvää hiilijalanjälkeä.

Vapaaehtoinen päästökauppa ovat investoimista hankkeisiin, jotka joko vähentävät globaaleja ilmastopäästöjä tai lisäävät päästöjä sitovia hiilinieluja. Hankkeiden perusperiaate on se, että ne eivät välttämättä toteutuisi ilman päästökaupparahoitusta. Päästövähennysten myynti on otettu huomioon päästövähennyksiä aikaansaavien projektien investointisuunnitelmissa, jolloin päästövähennyksien myynnistä saatava raha mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen.

Päästövähennyksiä myydään CO₂-tonneittain yrityksille ja kuluttajille. Vapaaehtoisessa päästökaupassa päästövähennysten ostajia ovat pääasiassa EU:n päästökauppaan kuulumattomat yritykset ja yksityishenkilöt. Päästövähennysten yksikköhinta muodostuu vapailla kaupallisilla markkinoilla kysynnän, tarjonnan ja hankkeen laatusertifikaatin mukaan. Päästövähennyksen hinta sisältää myös välittäjien sekä projektikehittäjien kulut ja katteet. Vapaaehtoinen päästökauppa on todettu toimivaksi markkinamekanismiksi muun muassa uusiutuvan energian lisäämisen rahoittamiseksi ja globaalien hiilinielujen kasvattamiseksi. Jotta kehitys olisi kestävää, on päästövähennysten ostajan hyvä sitoutua itse myös pienentämään oman hiilijalanjälkensä kokoa ”vähennä ensin, hyvitä sitten” –periaatteen mukaisesti.

Tällä hetkellä suurin osa vapaaehtoisen päästökaupan projekteista sijaitsee kehittyvillä markkinoilla. Kansainväliset vaatimukset päästöjen vähentämiselle eivät ole koskenut kehittyviä maita samalla tavalla kuin läntisiä teollisuusmaita. Näin ilmaston kannalta laadukkaiden kohteiden ja hankkeiden löytäminen on kehittyvissä maissa edelleen kustannustehokkaampaa. Nordic Offset pyrkii aktiivisesti lisäämään kotimaisia kompensointikohteita. Tällaisia toimia voivat olla vaikkapa kotimaisen maatalouden hiilinielujen lisääminen. Globaalin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kuitenkaan kohteen sijainnilla ei ole merkitystä.

Vapaaehtoisen päästökaupan päästövähennyksiä syntyy muun muassa seuraavan tyyppisistä projekteista:

  • Investoinnit uusiutuvaan energiaan (tuulivoima, aurinkoenergia, pieni vesivoima, bioenergia, geoterminen energia)
  • Hiilinieluja lisäävät metsitys- ja maataloushankkeet
  • Energiatehokkuutta edistävät hankkeet
  • Metaanin talteenotto (jätevedet, kaatopaikat)

Nordic Offset Oy tarjoaa vapaaehtoisen päästökaupan päästövähennyksiä asiakkailleen, jotta välttämättömästä kulutuksesta syntyneet ilmastonmuutosta kiihdyttävät kasvihuonekaasupäästöt voidaan kompensoida. Lisätietoa projekteista, joista yrityksemme ostaa päästövähennykset, voit lukea tästä.

Päästövähennysten sertifionti

Suosimme hankeportfoliossamme kansainvälisesti hyväksyttyä sekä WWF:n aloitteesta luotua Gold Standard sertifikaattia. Vapaaehtoisessa päästökaupassa on mukana monia eri toimijoita ja lukuisia eri standardeilla toteutettuja kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä projekteja. Haluamme varmistaa, että tarjoamamme päästövähennykset on tuotettu hyväksytyimmillä ja laadukkaimmilla standardeilla.

Gold Standard -sertifiointi takaa, että projekteissa syntynyt päästövähennys on tuotettu sertifikaatin normien mukaisesti, prosessia on valvottu asianmukaisesti ja puolueettomat asiantuntijat ovat todentaneet hankkeista syntyneet kasvihuonekaasupäästövähennykset. Gold Standardin mukaisesti hyväksytyt päästövähennykset syntyvät konkreettisesti energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian- sekä hiilinieluja lisäävistä hankkeista. Gold Standardin kriteerien mukaan hyväksytyissä projekteissa otetaan huomioon myös projektien sosiaalinen vaikuttavuus paikallisessa ympäristössä. Hankkeiden tulee edistää kestävää kehitystä kohdemaassaan

Gold Standard -päästökauppasertifikaatin saamiseksi projektin on täytettävä lisäksi myös lisäisyysehto, jotta projekti voidaan hyväksyä ja syntyneet todennetut päästövähennykset rekisteröidä Gold Standardin rekisteriin. Pääsääntönä lisäisyyden toteutumisessa on se, että projekti ei olisi toteutunut ilman päästörahoitusta.